09 декабря 2013

Pождественский календарь 9 / 24


Syy numero 9:
junan avomakuuvaunu / плацкартный вагон

Venäjällä on junaliikenteessä käytössä tällaisia avomakuuvaunuja eli paikkalipullisia vaunuja. Nimensä vaunutyyppi on saanut - mistä muustakaan kuin paikkalipusta, jossa on määritelty tietty paikka matkustajaa varten. Nämä vaunut koostuvat "avoimista hyteistä", joita vaunussa on yleensä yhdeksän. Jokaisessa "hytissä" on kuusi paikkaa, joista kolme ala- ja kolme ylämakuupaikkoja, joten vaunussa on yleensä 54 paikkaa. Hyvinkin epäselvästä ja hämyisestä luukun kuvasta on erotettavissa käytävä, jonka vasemmalla puolella ovat käytäväpaikat - alasängyt kääntyvät näppärästi pöydäksi ja tuoleiksi - ja oikealla puolella puolestaan näkyy hyttisyvennyksiä. Yksi syvennys ja sen kohdalla olevat käytäväpaikat siis muodostavat yhden avoimen hytin. Jokaisessa vaunussa työskentelee vaunupalvelija, joka paitsi tarkastaa liput, myös muun muassa tarjoilee ja siivoaa.

Mikäli matkustaa yöllä, junaan noustuaan matkustaja ottaa ylähyllyltä patjarullan ja avaa sen omalle makuupaikalleen. Mikäli on maksanut vuodevaatteista, vaunupalvelija tuo lakanat (RZDllä lakanat ovat suljetussa muovipussissa, jossa lukee päällä "Hyvää matkaa!"), ja sitten onkin lakanoiden paikalleen askartelun vuoro. Iltatoimien jälkeen voi käydä unten maille luottaen aamuherätykseen - valojen sytyttäminen ja hellävaraiset hyvät huomenet saattavat vaihtua varpaista nykimiseen ja radion soimiseen, mikäli ei osoita elon merkkejä.

Venäläisissä junissa matkustellessani olen joka matkan viettänyt tällaisessä avomakuuvaunussa. Ensimmäinen matka Pietariin oli melkoinen elämys (kuva kyseiseltä matkalta). Juna pysähtyi Tveriin kolmen pintaan yöllä, joten pölähdimme keskelle nukkuvien valtakuntaa. Istahdimme hölmistyneitä tutkimaan tilannetta - näky oli outo näin suomalaisen silmään. Vähitellen osasimme laittaa itsellemme pedin, ja siitä lähtien onkin junamatkailu mennyt oikeastaan jonkinmoisella rutiinilla. Jännittävää toki on ollut joka kerta se, millaisten ihmisten viereen sitä päätyy nukkumaan, ellei viereisiä paikkoja matkaseurueelle ole ollut enää saatavilla. Minua tällainen matkustaminen oikeastaan onkin viehättänyt, kunhan vain ensihämmennyksestä selvisin. Sitä paitsi, junassa saa nukuttua aika lailla mukavasti, etenkin, jos on tarpeeksi väsynyt. Harmi, ettei Suomessa ole juurikaan tarvetta tällaisille vaunuille, tai no makuuvaunuille ylipäätään, etäisyydet kun ovat niin pieniä (lukuunottamatta esim. väliä Hki-Rovaniemi). Tosin, ehkäpä tällainen eräänlainen estottomuus ja läheisyys tuiki tuntemattomien ihmisten seurassa olisi suomalaiselle liikaa - kyllähän se oma tila ja rauha on vaan mukava asia.

Kaikella rakkaudella ja innolla kahden viikon päästä koittavaa junamatkaa miettien,
Satu

Комментариев нет:

Отправить комментарий