Syy numero 5:
Kyrilliset kirjaimet, кириллица (kirillitsa)
Venäjän kielen kirjoitetussa muodossa käytetään kyrillistä kirjaimistoa eli kirillitsaa. Nykykirjaimiston juuret ulottuvat aina 800-luvun lopulle saakka, kun kaksi miestä, nimiltänsä Kyrillos ja Methodios, Bysantin hallitsijan käskystä loivat slaavilaisille kielille ja murteille yhteisen kirjoitusjärjetelmän - tuloksena syntyi glagoliittinen kirjaimisto, joka sittemmin sekoittui kreikkalaisen kirjaimiston kanssa ja kehittyi kyrilliseksi (Kyrilloksen mukaan) kirjaimistoksi. Muinaiskirkkoslaavin 43 kirjaimesta on reilun vuosituhannen aikana tultu nykykirjaimistoon; nykypäivänä venäjän kielessä on 33 kirjainta, jotka tuota yläpuolella olevaa tämän luukun kuvaakin koristavat.
Venäjän kielen suurimpana vaikeutena - ainakin aluksi - pidetään näitä outoja kirjaimia. "No miten kuule sinä sitä venäjää.. ..se o nii vaikiaaki.. ..ko siinähän on ne ihimeelliset kirijaimetki, ni kuka nynniistä selevää saa?" Niin, no juttuhan on toki niin, että opetellahan näitä vähän pitää, mutta loppujen lopuksi ne kyllä oppii parissa päivässä - onhan kyrillisissä kirjaimissa joitain samojakin kuin meillä. Lukiossa kun neljä ja puoli vuotta sitten aloiteltiin venäjän kieltä, opettelimme kirjaimia viikon ajan - kirjoittamista, lukemista ääneen ja äänettä, ymmärtämistä merkin ja äänteen välillä - ja sitten ne olivat jo hallussa. Eivätkä ne ydinfysiikkaa ole. Onneksi. Sitä paitsi, kun on päässyt tähän pisteeseen kielenopiskelussa, missä itse tällä hetkellä olen, tietää, että venäjän kielessä on ah, niin monta muutakin sudenkuoppaa - verbien rektiota, aspekteja, gerundeja ja partisiippeja, taivutusmuotoja joka lähtöön (vähemmän toki kuin suomessa, mutta silti riittämiin) ja niin edelleen. Sitä paitsi, tässä on loistava salakirjoitusmenetelmä valmiina käyttöön - jos osaa kaverin kanssa kyrilliset kirjaimet ja muut ympäristössä eivät, muut eivät ymmärrä mitä lapulla lukee, vaikka teksti olisikin suomeksi, mutta vain eri kirjaimilla. Tätä ei, harmi kyllä, tullut kokeiltua ja nyt on jo vähän myöhäistä, kun ympärillä ei muita olekaan kuin filologi-rusisteja.
Kaikella rakkaudella // Каикелла раккауделла,
Satu // Сату
Psst. Lopputervehdyksessä on käytetty yllä mainittua ovelaa salakirjoitustaktiikkaa... Kyllä jotain saa selville, eikös? :)
Комментариев нет:
Отправить комментарий