Syy numero 20:
tee, чай
Tee yhdistetään usein Japaniin ja Kiinaan sekä kuuluisaan teeseremoniaan, Englantiin ja kello viiden teehen tai Venäjään, samovaarien luvattuun maahan. Tee on alunperin saapunut Venäjälle Kiinasta, jossa teetä on juotu jo reilun tuhannen vuoden ajan. Venäjällä keskeinen osa teeperinnettä ovat samovaarit, "vedenkeittimet", joissa keitetyllä vedellä laimennettiin tujakaksi haudutettua teetä. Vaikka Kiinan ja Japanin teeseremoniaperinne on tunnettu koko maailmassa, harvempi tietää, että myös Venäjällä on omat teenjuontiin liittyvät perinteensä. Esimerkiksi teen tarjoilutapa (kuppien kierrättäminen pöydässä) tai teepöydän (sallitut/kielletyt) puheenaiheet, ovat monille tuntemattomia. Itsekin opin näistä vasta viime viikolla viimeisellä ekskursiollamme, kun kävimme samovaarinäyttelyssä. Muuten, tee on venäjäksi чай (chaj), ja onkin mielenkiintoista (ainakin näin filologin näkökulmasta), että sana on lainattu mandariinikiinasta (茶, chá). Enpä ole tuotakaan ennen tullut ajatelleeksi.
Yhtenä niistä oudoista suomalaisista, jotka eivät juo päivittäisiä 5-6 kuppia kahvia, venäläinen teeperinne on mukavaa ja tervetullutta vaihtelua. Kahviloissa on lähes poikkeuksetta tarjolla monia eri teelajeja, niin mustaa kuin vihreääkin teetä, aromeilla tai ilman, useimmiten aina valinnan vaikeudeksi asti. Tämä taisi johtaa siihen pieneen "teeähkyyn", jonka koin ennen syyslomaa, mutta pikkuhiljaa olen taas pääsemässä teen makuun. Pari päivää ja pääsen nauttimaan lempiteestäni, Karibian auringosta, Suomen kamaralla.
Kaikella rakkaudella ja jouluun öitä laskien,
Satu
Комментариев нет:
Отправить комментарий