Morot!
Tällä kertaa edelliseen viestiin on vain pari päivää, joten mukavaa kehitystä vieläpä näin loppupuolella reissua. Olemme kuitenkin ehtineet tässä välillä käydä luostarissa ja teatterissa, joten ei tässä ole lusmuilla keritty.
Eilen meillä oli siis ekskursiopäivä jälleen IOKRin tunnilla ja suuntasimme kohti nunnaluostaria Volgan ja Tvertsa-joen tuolla puolen. Ajelimme raitiovaunulla kohti luostaria, ekskursiolla lähti meidän ryhmämme, muutama muu vaihtari toisista ryhmistä sekä Anatoli, Ljudmila sekä Zhanna. Taivalsimme lumihankeen muodostunutta polkua pitkin lähelle luostaria ja pian kirkko sekä luostarin asunnot näkyivät. Hetken odotuksen jälkeen meitä tultiiin vastaanottamaan - oppaanamme toimi entinen suomalainen venäjän opiskelija, joka oli päättänyt muuttaa elämänsä suunnan ja ryhtyä nunnaksi. Kävimme luostarin vieressä sijaitsevassa kirkossa, jota oppaamme meille esitteli perinpohjaisesti. Katsoimme ikoneita ja lopuksi tarjoutui mahdollisuus päästä käymään kirkon kellotornissa. Kävimme myös opetustiloissa ja tsasounassa, jotka sijaitsivat ihan kirkon vieressä. Tämän jälkeen pöytä oli katettu ja saimme nauttia aitoa luostariruokaa - koska meneillään on joulua edeltävä paasto, tarjolla ei ollut lainkaan lihaa tai maitotuotteita. Ruoka oli kuitenkin oikein maukasta ja itse kukin sai vatsansa täyteen. Tulimme luostarilta takaisin keskustaan raitiovaunulla, jonka jälkeen ehdimme olla hetken kotona ennen teatteriin lähtöä.
Illalla kävimme siis teatterissa, katsoimme Tverin teatterin version Gogolin Reviisori-näytelmästä. Teatterikäynti oli myös ikään kuin ekskursio, joskin suullisen viestinnän tunnille, missä olemme tällä viikolla keskustelleet kulttuurista ja taiteesta. Olimme menossa koko ryhmällä katsomaan esitystä, ja kun saavuimme Sinin kanssa teatterille, oli ovella jo joukkoa odottamassa. Meillä oli aika hyvät paikat, suunnilleen samoilla paikoilla kuin Kirsikkapuistoa katsoessamme, tosin lippu oli nyt hieman kalliimpi, 400 ruplaa. Lisäksi, tällä kertaa silmälasit olivat mukana (eikä päätä särkenyt) ja näyttelijät puhuivat kovemmalla äänellä kuin Kirsikkapuistossa, joten siltäkin kantilta katsottuna tämä reissu oli onnistuneempi. Tässä versiossa pormestari oli nainen, vaikka alkuperäisessä tekstissä pormestari on mies. Siten myös pari muuta pientä muutosta oli havaittavissa - pormestarilla ei tietenkään ollut vaimoa, vaan mies, tottahan toki. Lavastuksesta pidin enemmän tässä näytelmässä ja muutenkin meno oli liikkuvampaa ja vauhdikkaampaa. Näyttelijöistä etenkin, Hlestakovin eli "reviisorin" näyttelijä oli loistava. Hänessä oli minusta hieman jotain Jim Carreymaista. Illan päätteeksi kävimme Moncafessa herkuttelemassa ekskursiopäivän päätteeksi.
Tänään olenkin vain ollut, tehnyt jälleen koulutöitä, vähäsen lokostellut ja siivoillut. Huomenna taidan jatkaa samaa, hyväksi havaitsemaani rataa.
Ajatella, huomenna jäljellä kolme viikkoa! Ja on ensimmäinen adventtisunnuntai!
Siitä päästäänkin pieneen yllätykseen, jonka otsikossa ikään kuin lupasin. Päätin tuossa eilispäivänä, että huomisesta lähtien täällä blogissa avautuu joka päivä uusi joulukalenterin luukku, aina jouluaattoon asti. Luvassa on siis juttua Venäjästä 24 pläjäyksen verran. Vähäsen lapsellisuutta, mielipiteitä, faktoja, kokemuksia.
Huomiseen siis! // До завтра!
Kaikella rakkaudella ja nyt jo myös lämpimällä joulumielellä
Satu
Комментариев нет:
Отправить комментарий